Ah..kengät..

..niitä ei voi ikinä olla liikaa.
En ole hetkeen shopannut mitään muuta kuin kenkiä. Varsinkin nyt kun painoa on kertynyt vähän lisää, tuntuu ettei mikään vaate istu kivasti, mutta ONNEKSI kenkien kanssa ei ole tätä ongelmaa; ne käyvät aina!

Tällä hetkellä olen varsin ihastunut Jeffrey Campellin kenkiin, etenkin Rogue-sandaaleihin. Niitä varten yritän painaa pitkää päivä, jotta vähän saisin ylimääräistä käteistä sijoittaa niihin. Paremman puutteessa olen tyytynyt "halpoihin" kopiooihin...kaksin kappalein. Aikaisemmin keväällä ostin ihanatihanat konjakin väriset tolppakorkonilkkurit Biancosta, ja nyt tilasin Bubbleroomista synttärilahjaksi itselleni vaaleanpunaiset sandaalit.

Vaikka molemmissa korkoa onkin se rapiat 15 cm, ovat ne kunnon tolppakorkoineen yllättävän mukavat jaloissa (siltikin pidän varuilla aina balleriinoja laukussa;P).

Olin katsellut nilkkureita jo jonkin aikaa, mutta tiukassa taloustilanteessa olin päättänyt jättää ne kuitenkin kaupan hyllylle. Muutaman kerran eksyin kokeilemaan niitä silti uudelleen ja uudelleen. Myyjäkin yllytti minua ostamaan ne kertoen, että kokoani olisi vain se yksi pari. En kuitenkaan raaskinut..ukko taas kotona valittaisi.

Kerran, vahingossa Biancon ohi kävellessäni näin minun kenkäni jonkun toisen tytön jalassa. Järkytyin, Jäin kulman taakse odottamaan ja vartioimaan kyseistä tyttöä. Kuulin hänen sanovan myyjälle miettivänsä vielä. Silloin, samalla sekunnilla rynnin kauppaan, nappasin nilkkurit käsiini ja marssin kassalle. Sinne meni bussikorttirahat! Mutta kertaakaan en ole katunut ostosta..en edes sinä pitkänä tuntina, jonka tarvoin töihin sateessa. Minullahan oli maailman kauneimmat nilkkurit <3

my babes <3

lempispotti ;)

Happy B-day for me!!

ja tässä...ne ihanat Rogue-sandaalit, joita varten säästetään. nammmm

The Pause is OVERRR!!!

"Pienien" alkukankeuksien jälkeen olen taas blogini parissa. En edes tiedä, mistä kirjoittaisin, kun niiiin paljon on tässä reilussa kuukaudessa tapahtunut. On ollut Tallinnan reissua, bileitä ja reeniä. Noh..aloitan tosta mein Tallinnan reissusta.

Reissussa oli siis kyse työpaikkani palkintomatkasta. Mentiin isolla porukalla Energyn bileristeilylle Tallinnaan. Koska firma kustansi ruuat ja pari paukkua, päätin käyttää omat rahani sen tavallisen viinan läträämsen sijaan shoppailuun.

Olin niin odottanut Bershkaa, Stradivariusta ja Pull & Bearia. Olin jopa katsonut niiden nettisivuilta etukäteen, mitä haluan kokeilla, jotta varmasti kerkiän kaikkiin kauppoihin. Mikä pettymys olikaan, kun MITÄÄN niistä etukäteen tsekatuista tuotteista ei ollutkaan heillä myymälöissä. Noh..Viru-keskuksen Zara ei pettänyt. Samantien kauppaan astuessa bongasin täydellisen Shopper bagin entisen (koiran tuhoaman) laukkuni korvaajaksi. Se oli niin kauniin värinen ja mallinen ja kokoinen. Ah..rakkautta ensi silmäyksellä. En edes hintaa tarkistanut ennen kassaa, mutta onneksi se oli vain(?) 49,95 euroa. Bogasin Zarasta vielä ihan näköiseni statement-kaulakorun, jossa ylläriylläri oli pääkallo. Tuntuu, että käyn läpi eräänlaista pääkallobuumia niiteillä. :D Kaikki korut, jotka olen lähiaikoina ostanut (ja jopa maalaamani taulut) ovat kalloaiheisia.

Olisin löytänyt Zarasta vielä vaikka mitä muuta ihanaa, esim. yhden punaisen maximekon, mutta krapulaiset työkaverini olivat hädissään, etteivät kerkiä Super-Alkooon, niin jäi ihanuus kokeilematta. Siinä on muuten yksi syy, miksi shoppailen poikkeuksetta yksin; ei tarvitse odotella ketään, eikä kenenkään tarvi odotella minuu.

Käytiin vielä paluumatkalla laivan tax free-myymälässä, jossa bongasin 50% alennuksesta Smashboxin Studio Skin-meikkivoiteen. Se todellakin oli löytö! Rasvoittuvalla naamallani ei oikein mikään meikkivoide pysy varttia kauempaa. Olen kokeillut Make Up Storen ja Clarinsin kalliita voiteita, mutta ei..ei pysy. Mutta tämä, ihanaihanaihana meikki pitää nassun mattana jopa 3 päivää!! (joo..ei saisi nukkua meikit naamalla ;) )
Eikä sille jäänyt alen jälkeen hintaa kuin 16 euroa. Tosin tulevaisuudessa tuskin yhtä hyvää tarjousta tulee vastaan. En edes tiedä myydäänkö kyseistä merkkiä Suomessa!?! Noh..se on sen ajan murhe.

P.S En ole yhtään kertonut treenailuistani mitään. Ehkä siksi, ettei kuntokuurini ole alkanut niin kuin toivoin. Ehkä vähän kuitenkin avaan reeniäni ensi postauksessa. Toivottavasti aiemmin kuin kuukauden päästä. ;)

<3 Ninu

pääkallobuumi?

minu koru <3 lööv.

the täydellinen shopper bag

kenkähyllyä..ja laukku ;)

Day offfff!!

Vapaapäivä!
Ah..oon jo ihan odottanut kokonaista vapaapäivää. Varsinkin kun ulkona on ollut aivan mahtavia ilmoja.

Aion viettää koko päivän vain itseäni hemmotellen. Alkaen kalpeaakin kalpeammasta hipiästäni. Olen entinen tanorektikko. Saatoin käydä 5-6 kertaa viikossa solariumissa ympäri vuden. Plus siihen päälle auringonotot biitsillä, partsilla tai jopa keväthangessa. Lopetin solikan käytön kuitenkin seinään, kun mummollani todettiin melanooma.

Täysin en kalpeuttani vielä sulata. Olen jo useamman vuoden käyttänyt Lorealin Sublime Bronze itseruskettavaa. Kyllä..se haisee pahalle, mutta on mielettömän helppo levittää, koska jälki näkyy samantein. Se sopii sekä kasvoille, että vartalolle. Kaupan päällisiksi saa myös ihanan hohteen iholle. En tiedä kuvittelenko, mutta minusta tuntuu, että tuo voide auttaa myös huonohkoa ihoani, joka on nyt e-pillereiden lopettamisen jälkeen räjähtäny aivan käsiin.

Kyllä sen pahan hajunkin kestää, kuhan iho vaan näyttää paremmalta. :D


Posti toi myös Henkan ja Maukan uuden kuvaston kotiin, ja heti meinas mopo lähteä käsistä. Bongasin katalogista monia aivan iiiihania housuja, MUTTA... Niissä kaikissa oli matala tai supermatala vyötärö. Minä en vaan saa ängettyä peppuani noihin matalavyötäröisiin pöksyihin ilman, että vako vilkkuu vähääkään kumarrellessa..saatikka istuessa, Olen huomannut samantapaisia ongelmia myös muissa Henkan vaatteissa. Esim. takit ja jakut istuvat vatsasta ja hartioista täydellisesti, mutta haukkarin kohdalta hihat kiristävät niin, ettei veri kierrä. Noh..parit biksut kuites lähti tilaukseen..;)

Päivän korvikset: Äipän tuliaiset Turkista.

Huomasin tänään asian, joka teki miut hyyyyvin iloiseksi; Minulla on vihdoin oikeiden ripsien pituiset ripset! jee! Olen vast ikään luopunut ripsien pidennyksistä, ja olin monta aamua tuskaillut kyyneleet silmissä nysäripsiäni. Nyt ne alkavat onneksi olla jo lähes entisissä mitoissaan.

Siltikin...aina silloin tällöin ikävoin pidennyksien tuomasta helpotuksesta aamumeikkailuihin ja niiden näyttävyyttä. Toivon kuitenkin, etten sorru niihin taas.

 Voisin kuitenkin lyödä melkein vetoa, että kesäkuuhun mennessä olen selälläni ystäväni sohvalla ripsiä laittamassa.

busy morning!

Olin jo pitkään katsellu muilla naisilla niitä ihania nutturoita, joissa oli käytetty apuna hiusdonitsia. Oon varmasti maailman laiskin ja huonoin laittamaan hiuksiani. Yleensä vaan harjaan hiukset suihkun jälkeen (jos jaksan) ja pistän ponnarille...välillä ehkä jopa letille. MUTTA NYT ajattelin reipastua ja kokeilla tuota ihmeellistä donitsia. :P

 Marssin siis eilen ennen töitä GT:hen, jossa olin aiemmin bongannut jättikokosen donitsin, jonka ympärille saisin ehkä käärästyä koko hiuskuontaloni. Tukka tavan mukaan korkeelle ponnarille, donitsi läpi, hiusten levitys, kumppari päälle, tukka ympäri, pari pinniä ja voilá..nuttura valmis.

Olisin toki voinut kierittää tuon tukan "vähän" siistimmin tohon ympärille, ettei pinnit ja kumpparit ois näkynyt..mutta olen liian huolimaton tuommoisiin pikkujuttuihin. :D
Oon vähän kahden vaiheilla olisiko minu kannattanu ostaa kuitenkin pienempi donitsi, tai vastavuoroisesti laittaa ponnari vähän alemmas, mutta tällä mennään tää päivä. :)

En ole muuten kertonut yhtään tosta minu "kuntoprojektista". Oon aikasemmin urheillut enemmänkin, mutta tällä hetkellä olen pitänyt vähän taukoa treenaamisesta. Tarkoitus olisi siis aloittaa taas alusta kunnon punttailu, ja testata, pystyykö pelkällä kovalla lihastreenillä saamaan timmiä ja naisellista kroppaa. En ole yhtään lenkkeilyn tai jumppailun ystävä, joten airobinen liikunta taitaa rajoittua vaan alkulämmittelyihin ja satunnaisiin kävelyihin. Personal trainerinani toimii oma ukkoni, joka on lähes koko ikänsä treenannut salia ja muita lajeja. Hän on tämän hetkinen Suomen mestari maksimivoimapunnerruksessa, ja treenaa tosissaan myös BJJ:tä, joten asiansa hän osaa.

Näin aluksi oon yrittänyt ruokavaliota muuttamalla saada projektia alkuun, rasvanpoltossahan ruokavaliolla on 80% osuus tuloksista. Eli rahkaa, raejuustoa ja ananasta..Niinhän se menee ;)

aamupala <3

Nää ei kuulu VIELÄ minu ruokavalioon. Mutta toimii "kauniina" sisustuselementtinä ;P

vitamiineja ja muita voimajuuria.

lil'bit of travelling!

Unohdin ihan mainita lemppariharrastukseni eli matkustamisen ja ruuan!! nam! Päätin tehdä tämmösen pienen kuvakollaasin reissustani Japanissa. Oli muuten melko hankala karsia noin 5000 kuvasta vain muutama hassu..huh! Samalla tuli muisteltua huikeaa ja ihanaa reissua. Japani on maa, jonne on ehdottomasti päästävä uudelleen.

 Matkan syy (jos sellainen muka pitää olla) oli ystävien häät. Niitä juhlittiin Tokiossa, mutta kerkesimme parin viikon aikana käymään myös vuoristossa Hakonessa, Kiotossa ja Osakassa, Tässä siis muutamia kuvia..

Tokio:

Näkymä hotellin ikkunasta, Asakusassa.

Tokyo Tower ja "kultainen kakka"

markettialueella

Asakusa

 Pojat pääs leikkii samuraita

 Nukuttiin tämmösillä futoneilla, ja voin kertoa, et elämäni parhaat unet. Harmi etten saanu kunnon kuvia vuoristosta, johon aukes näkymä tosta mein partsilta. Tämä paikka oli siis kylpylä, Onsen, johon kuuma vesi tulee suoraan vuorilta.

Ramen <3 ..ja 7 lisäelinvuotta tuova musta muna.

Mein piti mennä katsomaan Fuji-vuorta, mutta lunta tuli niin paljon, että reitit sinne oli suljettu.:(



Kioto:

vessa <3

Osaka:

Hotellin ikkunasta

iltapala lähikaupasta

HOLA TODOS!!

Olen pitkään jo miettinyt blogin perustamista.. En tosin tiedä miksi, koska elämäni on niin kuolettavan tylsää (kuka siitä nyt haluaisi lukea). Toisaalta ehkä just se tylsyys ajoi miut tähän, että saisin päiviini jotain. :)

Olen kohta 26-vuotias nainen Lahdesta. RAKASTAN kenkiä ja vaatteita jopa niin paljon, että useammankin kerran kuukauden ruokarahat on tullut käytettyä uusiin kenkiin. Mutta se on vain minu tapa elää: ei saa ottaa mitään liian vakavasti. Kerranhan me täällä vain eletään, eikö? 

Muodin (joo tiedän, muoti ja Lahti eivät kohtaa) lisäksi haluan jakaa myös iänikuisen treeniprojektini tekemättä blogistani kuitenkaan mitään dieettisivustoa.. Vain pienen ikkunan elämääni. 

-Ninu